Blogissamme on tarkasteltu laajasti geologiaa ja kiviä monesta eri näkökulmasta. Erityisen tärkeä osa geologiaa on geologinen tutkimus, jonka on usein todettu olevan varsin korkealaatuista Suomessa. Monilla tutkimuslaitoksilla on käytettävissä monimutkaista ja kallista tekniikka, jota ei monissa maissa ole käytössä. Tässä osiossa käydään läpi niin geologian opiskelua kuin sen tutkimusta.

Tässä osiossa tarkastellaan geologian tutkimusta Suomessa. Jo aiemmin mainittiin Kuopiossa toimiva geologian tutkimuslaitos. Geologian tutkimuslaitos arvioi muun muassa tavallisten kansalaisten lähettämiä kivinäytteitä. GTL:n pääpaikka sijaitsee Espoossa, ja kaksi muuta sen toimipistettä löytyy Kokkolasta ja Rovaniemeltä.

Geologian tutkimuskeskus ei ole ainoastaan yksi tärkeimmistä alan tutkimuslaitoksista Suomessa, vaan myös Euroopassa. Sen keskeiset osaamisalueet ovat geoinformatiikka, geomateriaalit, mineraalitalous ja hydrogeologia.

Tutkimuslaitoksen keskeisinä tavoitteena on kallioperän tutkiminen erityisesti elinkeinoelämän tarpeisiin. Sen tulee tuottaa korkeatasoista tieteelliset kriteerit täyttävää geologian alan tietoa niin yhteiskunnan kuin elinkeinoelämän tarpeisiin.

Tutkimuslaitoksen toimialoista suurimmat ovat mineraalisektori, turve- ja kalliolämpöenergia sekä yhdyskuntarakentaminen. Noin puolet budjetista menee mineraalisektorin tutkimukseen.
Geologiaa on mahdollista opiskella eri yliopistoissa, esimerkiksi Helsingin ja Turun yliopisstoissa. Eri yliopistot tekevät yhteistyötä geologian tutkimuksessa. Suomen geotieteiden tutkimuslaboratorio on eri yliopistojen yhteinen tutkimushanke. Siellä tehdään kivien tarkkoja ikämäärityksiä.
Geologian tutkimus soveltaa useiden muiden tieteiden käsitteitä ja menetelmiä. Tällaisia tieteitä ovat erityisesti matematiikka, fysiikka ja biologia.

Ehkä tunnetuin suomalainen geologi oli Nils Nordenskiöld. Häntä pidetäänkin suomalaisen mineraalialan tutkimuksen isänä. Hän on luonut suunnitelman geologian tutkimuksista ja hänet tunnetaan aloitteellisena malmivarojen etsinnässä. Hän edesautti metallurgisten menetelmien kehittymiseen.

Geologit toimivatkin usein tutkimustehtävissä tai erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Geologi kartoittaa maa- ja kallioperää ja tutkii maapallon historiaa. Lisäksi geologien työnkuvaan kuuluu ympäristökysymykset. Lisäksi luonnonvarojen alueelliset muutokset kuuluvat geologin työnkuvaan.
Useat suomalaiset geologit toimivat tutkimustöissä ulkomailla, niin pohjoisen jäätiköillä kuin etelän sademetsissä. Monissa alkeellisissa oloissa työskentelevä geologi käyttää varsin yleisiä työvälineitä kalliiden erikoislaitteiden sijaan. Perinteisiä geologin työvälineitä ovat mm. vasara, näytereppu, muistiinpanovälineet, karttaa ja suurennuslasi.

Jotkut geologit toimivat myös hallinnollisissa tehtävissä, esimerkiksi kuntien ympäristö- ja rakennettavuusasioita. Geologien tehtäviin kuuluu maaperän koostumuksen tutkiminen