Kysymykseen vastaaminen on hyvä aloittaa sanan geologia etymologiasta eli alkuperästä. Sana on peräisin kreikan kielestä: ge- tarkoittaa maata ja logos tiedettä. Läheinen termi on geografia, maantiede. Geologia on kiinnostunut maasta ja sen fysiologisesta rakenteesta. Se tutkii maan rakennetta, historiaa, koostumista ja erilaisia tapahtumia, joilla on vaikutusta maan koostumukseen. Tutkimuksen keskiössä ovat kivet ja kalliot, sekä erilaiset prosessit, jotka niitä synnyttävät. Geologiassa hyödynnetään useita muita luonnontieteitä, kuten fysiikkaa, kemiaa, maantiedettä ja biologiaa. Geologialla on lukuisia lähialoja, muun muassa geoarkeologia, geofysiikka, geokemia, geomorfologia ja glasiologia.

Geologia tutkii kiviä ja mineraaleja. Kivet luokitellaan niiden mineraalisisältönsä mukaan. Jokaisessa kivessä on yksi tai useampi mineraali, useimmiten yhdessä kivessä on 3-5 mineraalia. Mineraaleja on suuri määrä, noin 4500, mutta ainoastaan 40 näistä muodostavat periaatteessa kaikki tunnetuimmat kivilajit. Ne voidaan luokitella esimerkiksi niiden muodostaneiden prosessien mukaan magmakiviin, sedimenttikiviin ja metamorfisiin kiviin. Geologia tutkii myös kiinteää kallioperää peittäviä maalajeja, näitä ovat esimerkiksi hiekka, sora ja turve. Geologia on kiinnostunut kiviä synnyttävistä prosesseista. Samoin geologinen tutkimus on kiinnostunut maapallon historiasta, jääkäusista, erilaisista luonnonilmiöistä kuten tulivuodenpurkaukset ja mannerlaattojen liikunnot.

Geologialla on taloudellista merkitystä esimerkiksi mineraalien, malmien ja fossiilisten polttoaineiden etsinnässä. Kuten geologian historiaa koskevassa kirjoituksessa käy ilmi, taloudelliset seikat eivät olleet keskiössä geologisen tutkimuksen alkuaikoina. Nykyään geologiaa hyödynnetään esimerkiksi kaavoituksessa, maankäytössä ja rakentamisessa.
Aika on tärkeä geologisessa tutkimuksessa. Geologian aikaskaalat ovat valtavia, maapallon iäksi arvioidaan nykyisin 4560 miljoonaa vuotta. Suome kallioperän kivilajien iäksi on arvioitu 3000 miljoonaa vuotta,

Geologia on erityisen tärkeä jokapäiväisessä elämässä jo maiseman kannalta. Alueillle tyypillinen luonnonmaisena on pitkälle geologisen muovautumisen tulosta. Geologisilla prosesseilla on suuri merkitys tietyn alueen kasvillisuudessa ja eliöstössä. Geologiset tekijät ovat myös vaikuttaneet asustuksen ja infrastruktuurin kehittämiseen. Esimerkiksi metron rakentaminen johonkin tiettyyn kaupunkiin voi olla muita kaupunkeja vaikeampaa juuri geologisten syiden vuoksi.
Laattatektoniikka, jonka ymmärtäminen on kehittynyt huomattavasti 1900-luvulla, on tutkimusala, jolla käsitetään litosfäärilaattojen liike ja sen vaikutukset.

Geologiaa ei opeteta omana oppiaineenaan koulussa, mutta siihen liittyviä asioita opetetaan monissa eri oppiaineissa, erityisesti ympäristö- ja luonnontieteissä. Geologia onkin siinä mielessä mielenkiintoinen tutkimuskohde, että sitä voidaan lähestyä monista eri näkökulmista. Niinpä sitä voidaan opettaa esimerkiksi biologian, kemian, fysiikan, maantieteen tai yhteiskuntaopin tunneilla.