Tämä osio käsittelee Suomen kivilajeja. Tunnetuimmat kivilajit ovat arvatenkin graniitti ja gneissi . Graniitit ovat tärkeimpiä louhittavia kivilajeja. Graniittia louhitaan erityisesti Kaakkois-Suomesta, Lappeenrannan lähistöltä. Alue tunnetaan Kaakkois-Suomen rapakivialueena. Toinen merkittävä rapakivialue löytyy Lounais-Suomesta. Rapakivigraniitit ja vuolukivi ovat tärkeimpiä louhittavia kivityyppejä. Myös useita erilaisia liuskekiviä tuotetaan Suomessa. Luonnonkivien tuotannoista valtaosa muodostui graniiteista ja liuskekivistä. Rapakivigraniitit ovat Suomen eniten tuotettuja luonnonkiviä, Ylämaa on tunnettu rapakivituotannostaan.

Graniitti on yleinen rakennuskivi ja sitä nähdään paljon esimerkiksi katukiveyksissä ja rakennusten kivijaloissa. Esimerkiksi Helsingin rautatieasema on päällystetty Hangon graniitilla. Graniitti tunnetaan syväkivilajina. Se tunnetaan siitä, että se on syntynyt kilometrien syvyyksissä. Huolimatta siitä, että graniitti on syntynyt syvällä kallioperän sisällä, kuluminen on tuonut ne näkyviin vuosimiljoonien aikana. Graniittia pidetään erittäin kestävänä kivilajina, siksi sitä käytetään niin laajasti rakentamisessa.

Myös gneissiä esiintyy Suomessa paljon. Gneissi on usein raitainen ja siinä on mahdollista havaita kauniita mineraalirakenteita. Myös marmoria näkee rakennuksissa, esimerkiksi Helsingisssä nk- Marmorikujalla lähellä päärautatieasemaa. Gneissi on nk. muuttuva kivilaji ja se on saanut alkunsa graniitista. Gneississä ja graniitissa on samat mineraalit, ja myös gneissi on erittäin kestävä.
Vieläkin kestävämpi kuin gneissi ja graniitti on kvartsiitti, jota esiintyy esimerkiksi Kolilla. Suomen eniten tuotettu kivilaatu on Ylämaan ruskea graniitti. Myös Baltic Green, Karelia Red ja Eagle Red. Suomesta viedään runsaasti luonnonkiviä ulkomaille, erityisesti Kiinaan.

Tärkein suomalainen korukivi on spektroliitti. Lisäksi ametisti on suosittu ja varsin edullinen korukivi. Ametistia on mahdollista löytää esimerkiksi Lapista. Samoin erilaiset kvartsikivet ovat suosittuja korukiviä Suomessa, muun muassa ruusukvartsi. Korukiviä on löydetty Suomestakin erittäin paljon, tarkemmin sanoen yli sata erilaista kivimateriaalia, jotka soveltuvat korujen työstämiseen. Joistakin kimberliittipiipuista on löydetty timantteja, esimerkiksi Kaavin Lahtojoesta, jota on tutkittu pitkään tavoitteena avata alueella timanttikaivos.

Suomalaisessa korukivituotannossa ympäristökysymyksiin on alettu kiinnittää runsaasti huomiota. Kaivokset ilmoittavatkin noudattavansa kestävän kehityksen periaatteita. Usein esimerkiksi vanjoja kaivoksia, joissa louhiminen on jo lopetettu, käytetään korukivien keräämiseen.
Kiviesiintymiä on alettu hyödyntää Suomessa myös turismin näkökulmassa. Esimerkkinä Lapin kaksi ametistikaivosta, jotka ovat avanneet ovensa turisteille. Jokainen kävijä saakin mukaansa yhden ametistin. Myös Ylämaalla maailman suurin spektroliittilouhos on avattu turistien käyttöön.